Reissaajan pullovesivieroitus

Pulinaa pullovedestä

Jos pulloissa on koodi A tai B, sen voi Virossa palauttaa.

Reissatessani Baltiassa, Puolassa ja ihan kotimaassakin olin jo useamman vuoden potenut huonoa omaa tuntoa ostaessani pullotettua vettä. Monissa maissa muovipullojen kierrätys on olematonta, tai sitä ei tehdä ollenkaan. Lisäksi veden ostaminen pulloissa tuntui niin turhalta kertakäyttökulutukselta, että jossain vaiheessa aloin pyörittelemään mielessäni muita vaihtoehtoja. Laskeskelin, että parin viikon roadtripilla yksi ihminen kuluttaa helposti pari litraa pullovettä päivässä. Helteellä ja aktiivisesti liikkuessa jopa tuplaten. Vaikka pyrkisi ostamaan veden keskimäärin 1,5-5 litran pulloissa / kanistereissa, niin kahdessa viikossa tyhjiä muovipulloja kertyy parikymmentä. Jos juojia on matkalla useampi, saa määrän tuplata. Lisäksi pulloille ja noille isoille kanistereille on todella hankala löytää kierräytyspisteitä ja sehän tarkoittaa sitä, että tyhjät pullot päätyy valitettavasti aivan tavallisiin sekajäteroskiksiin ja sitä myöten kaatopaikoille. 

Voit lahjoittaa pullorahasi.

Onneksi kehitys kehittyy koko ajan.Virossa ainakin isoimpien Rimi-markettien takaa, tai sivustalta löytyy nykyisin pullonpalautusautomaatit. Kaikkia pulloja ne eivät syö, vaan vain tietyt koodit sisältävät pullot kelpaa. Nokkela reissaaja osaa väijyä jo kaupassa, että onko pullo kierrätyskelpoinen vai ei. Virossa pullonpalautuksella voi myös tehdä hiukan hyvää. Voit automaatilla valita, että lahjoitatko pullosumman hyväntekeväisyyteen. Me valitsimme lahjoituksen.

Ostoveden hinta on Baltian maissa ja muuallakin Euroopassa naurettava, jos vertaa kotimaan hintoihin. Suomessa olen monessa paikassa pulittanut puolen litran vesipullosta jopa kolme euroa. Täällä on helppo säästää pitkä penni, jos muistaa napata oman vesipullon mukaan – toimiva kraana löytyy melkein mistä tahansa. Jos raha, tai ekologisuus ei toimi riittävän hyvinä moottoreina vedenostotottumuksien muuttamiseen, niin lisätään päälle vielä sekin fakta, että pullotettu lähdevesi sisältää poikkeuksetta melkoisia mikrobimääriä. Siis bakteereita. THL:n (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) tutkimuksen mukaan yksi millilitra kotimaista pullovettä sisältää keskimäärin 960 mikrobipesäkettä. Ulkomaisissa vesissä luvut ovat vielä suuremmat. Vertauksen vuoksi mainittakoon, että hanavesi sisältää keskimäärin viisi mikrobipesäkettä per millilitra. Mikrobien määrän kasvua edesauttaa lämpö, sekä veden säilytys muovipullossa.

Uusi ystäväni Brita-kannu

Virossa, Latviassa ja Liettuassa hanavesi on pääosin täysin juomakelpoista, mutta monessa paikassa vesi yksinkertaisesti maistuu erilaiselle, eikä suomalaiseen hanaveteen tottuneen sitä välttämättä tee mieli juoda. Muutamia vaihtoehtoja tutkailtuani päädyin erään pullovedellä eletyn reissun päätteksi ostamaan Pärnun Rimistä tuliaiseksi Brita-merkkisen vedensuodatuskannun ja pari siihen sopivaa Maxtra -suodatinpatruunaa. Hintaa kannulla oli n 12 euroa ja yksi suodatinpatruuna maksoi n. 5 euroa. Kannuhan on käytännössä ikuinen, suodatinpatruunan käyttöaika on yksi kuukausi. 

Seuraavaa, pidempää autoilureissua suunnitellessani päätin, että pulloveden kulutus yritetään minimoida. Niinpä Brita pääsi mukaan matkalle. Testasimme Britaa jo Virossa ja se tuntui toimivan mukavasti. Kun kannun laittoi majoituspaikassa jääkaappiin, niin oli mukava voida täyttää oma retkipullo kylmällä vedellä. Suodatus tuntui vievän myös Viron hanavedelle tyypillisen kalkin maun pois. Vesi oli hyvää ja raikasta. Vietimme Virossa pari päivää, emmekä tarvinneet yhtään kaupasta kannettua vesipulloa. Jee!

Latvian puolelle tultuamme vietimme yhden yön kivalla leirintäalueella telttaillen. Ilma oli paahtavan kuuma ja sääennusteet povasivat meille melkoista ukonilmaa. Leirintäalueella oli hyvät fasiliteetit. Siistit vessat, suihkut, vesi- ja tiskauspisteet, grillipaikkoja ja hieno uimaranta ihan vieressä. Juomavesipiste oli merkattu erikseen, mutta vesi maistui ihan raudalle. Kuin olisi ruosteisia nauloja imeskellyt. Brita-kannu joutui tiukan testin eteen ja selvisi jälleen moitteettomasti. Raudan maku vedestä hävisi kertasuodatuksella. Jälleen pisteet Britalle. Sama tahti jatkui, kunnes matkaseuralaiseni joutui viidentenä reissupäivänä ostamaan kaupasta pienen vesipullon janon iskiessä yllättäen, eikä oma vesipullo ollutkaan mukana repussa. Hauskinta oli huomata, että pulloveden ostaminen jopa harmitti. Seuraavan kerran ostoveteen turvauduttiin vasta Liettuassa, kun leirintäalueella ei ollut juomavesipistettä, tai ainakaan emme etsimisestä huolimatta sellaista löytäneet. Tuolloin olimme olleet reissussa jo 1,5 viikkoa. Koko reissun aikana kulutimme ostovettä varmasti alle kymmenen litraa.
  

Telttamajoitus rantatörmällä. Tuja, Latvia.

Kahden ihmisen panos jätteen vähentämiseksi ei ole suuri, eikä pullovesiteollisuus vielä meidän toimistamme konkurssiin mene. Tuo reissu teki kuitenkin omaan ostokäyttäytymiseeni valtavan muutoksen. En enää osta juuri lainkaan pullotettua vettä, vaan opin täyttämään oman vesipullon kotona / salilla / duunissa ym. Käsilaukussa kulkee nykyään näppärästi 2,5dl:n pikkupullo ja treenikassissa isompi.

Viime kesänä tuli testattua Britan toimivuus myös ystävän mökillä, missä vesi tulee omalla tontilla sijaitsevasta kaivosta. Jostain syystä kaivovesi oli alkukesän ollut hiukan omituisen makuista ja pienellä yllytyksellä sain ystäväni hankkimaan mökilleen Brita-kannun. Kaivoveden makuextra poistettiin suodattamalla vesi, kunnes loppukesästä kaivon vesi maistui jälleen raikkaalle, eikä Britaa enää tarvittu. Nyt se on kuitenkin olemassa, mikäli tulee tarvetta vesi suodattaa. Mökkireissuilla suodatin on käytössä muutamasta päivästä pariin viikkoon, jolloin valmistajan mukaan sillä olisi vielä reilusti käyttöaikaa. Osittain käytettyä suodatinta ei kannata heittää pois, vaan se tulisi säilyttää irrallaan kannussa niin, että ilma pääsee kiertämään. Kun seuraavan kerran haluat vettä suodattaa, voit asemoida patruunan valmiiksi, suodattaa muutaman kannullisen vettä siitä läpi ja jatkaa sitten käyttöä normaalisti.

Muutamia syitä pulloveden boikotointiin

Pulloveden kulutus on maailmassa noussut tasaisesti noin kuusi prosenttia vuodessa. Vuonna 2010 kulutus oli 170 miljardia litraa ja vuonna 2015 sen arvioitiin ylittävän 230 miljardia litraa. Suomessa, jossa hanavesi on lähes poikkeuksetta laadultaan erinomaista, juodaan pullotettua lähdevettä 20-30 miljoonaa litraa vuodessa. Tässä luvussa ei vielä edes ole mukana hiilihapotetun veden kulutusta. Suomessa pullovettä ostaessa voi hiukan puhdistaa omaatuntoaan palauttamalla tyhjät pullot, mutta kannattaa samalla miettiä, voisiko omaa vedenkulutustaan muuttaa ostovedestä kraanaveteen ja mikäli on se vesipullo syystä tai toisesta ostettava, niin varmistaisi että ostovesi olisi edes kotimaista laatua. Pullovesiteollisuus on aivan oma lukunsa ja jos siihen haluaa saada näkökulmaa maailmalta, niin kannattaa katsoa vaikka YouTubesta muutama video aiheesta. Niistä kuuluisin on kenties dokumentti ”Bottled Life”, joka kertoo karua kieltään pullovesiteollisuudesta. Valitsin tähän tekstini yhteyteen kuitenkin hiukan kevyemmän opetusvideon. Varsin silmiä avaava sekin, vaikka kertookin amerikkalaisen version asiasta: The Story of Bottled Water (2010) .

Brita-kannuja ja suodatinpatruunoita voi ostaa lähes kaikista isoista marketeista. Suomessa kannun hinta on parin kympin luokkaa. Britan suomenkieliset nettisivut eivät ole kovin informatiiviset ja toteutuskin on tasoltaan ja kieliasultaan melko heikkoa. Sähköpostilla lähettämäni tiedustelu maahantuojalle poiki Brita-kannun puolesta vielä yhden, melko olennaisen plussan: suodatinpatruunan sisäosan voi kierrättää biojätteen mukana ja muovisen kuoriosan muovijätteen mukana. Saksassa suodatinpatruunoille on kuulemma omia kierrätyspisteitä, joista ne palautuvat takaisin valmistajalle ja sitä kautta kierrätykseen.

Toivoisin suomalaisten matkailualan yritysten, hotellien ja turistien suosimien vierailupaikkojen oikeasti hyödyntävän maamme puhdasta juomavettä markkinoinnissaan. Vierailin itse tovi sitten Helsinkiin avatussa Clarion –hotellissa ja vilkaistuani minibaarin sisältöä pohdin, että miksi hotellin kylpyhuoneessa ja muissa julkisissa tiloissa ei ole turisteja varten pientä mainostarraa esim. hanojen vieressä tai hotellihuoneen palvelu- ja ohjevihkosessa, kehottamassa nauttimaan ”maailman puhtainta hanavettä”.  Ajattelin antaa aiheesta vinkin palautteen muodossa Clarionille. Clarion -hotelliketju kuitenkin mainostaa näkyvästi olevansa ekologinen ja ympäristöarvot huomioiva palveluntuottaja.